Eihän se voi aina kaikki olla pelkkää ruusuilla tanssimista...

Romi teki loistavan paluun tottiskentille ja on tehnyt hienosti ja mielellään.
Mölli-tokokin selvitettiin kunnialla - 98½ pistettä 140:stä!

Romi on tässä kuussa päässyt (alkukuusta) kaksi kertaa 10 minuutiksi metsään vapaana juoksemaan. Tästä ei ollut tullut merkittäviä muutoksia.
Nyt kuun puolivälin paikkeilla lunta on tullut paljon lisää ja koska osa siitä on painavaa suojalunta, ei Romi ole nyt kinoksiin päässyt.

Kaksi viikkoa sitten Romi sairastui ärhäkkään mahatautiin, jonka vuoksi kuntoutus jäi vähemmälle (ei ole mukava venytellä, kun mahassa kiertää muutenkin) ja kun Romi toipui, minä sain flunssan. Nyt ei siis kahteen viikkoon olla miltei lainkaan jumppailtu...
Viime maanantaina Romi myös liukastui kotona ja sen jälkeen ontui hetken leikattua jalkaa. En usko, että mitään vakavampaa tapahtui, mutta varmasti liukastus tuntui operoidussa jalassa. Nopsaan tyttö jo kuitenkin kulki taas normaalisti.
Viikonlopun aikana (kun itse tervehdyin) pääsimme taas lenkille ja huomasin, että jo puolentunnin lenkeillä Romi ajoittain keventeli oikeaa takajalkaansa selvästi. Nyt ollaan tehty puoltuntisia lenkkejä 1-2 päivään, mutta luulen, että tahtia tarvitsee hetkeksi vielä hidastaa.

Suunnitelmana on siis aloittaa säännölliset hieronnat (en usko Romin nisien siitä kovasti pahastuvan, Birken juoksukin loppui jo) sekä viikottaiset lämpöhoidot erityisesti selkään, jonka tänään totesin olevan jumissa.
Niin ja tottakai jumpat ja venyttelyt otetaan taas oikein huolella jokapäiväisiksi ja perusteellisiksi rituaaleiksi - tästä olin päässyt hieman lipsumaan.

Aluksi hieman huolestuin tästä keventämisestä, mutta parin viikon tapahtumat ja teiden liukkauden huomioon ottaen keventäminen ei ole mitenkään suuri yllätys...
Nyt seurailen tilannetta ja konsultoin tarvittaessa lääkäriämme, jollei tilanne ala kohentua.