Romille kuuluu oikein hyvää, vaikkei blogiin olekaan hetkeen tullut kirjoiteltua.
Viime maanantaina tuli tasan 2kk leikkauksesta täyteen, mutta kipuiluja (joita esiintyy sisäisten tikkien korvautuessa koiran omilla sidekudoksilla noin 2kk leikkauksen jälkeen) ei ole ollut.
Eilen Romi kevensi ja nosti jalkaa lenkillä, mutta se saattoi johtua ihan muutenkin rasituksesta. Olen nimittäin antanut tytöille valvotusti lelukorinsa takaisin ja kyllä sitten onkin leikitty.

Lenkkeilyt on tehty pakkasten mukaan, mutta ihan normaaleilla lenkkimitoilla ja Romi jaksaa ihan hienosti Birken tahdissa mukana. Ravaa hetkittäin oikein puhtaasti, mutta hetken päästä vaihtuu peitsiin tai alkaa keventää selvemmin. Rajoitetusti siis mennään yhä.

Viimeinen vesijuoksu peruuntui Elinan työtapaturman vuoksi (pikaista paranemista!!!), mutta jumppailut - joita ollaan tehty, noh, jollei nyt ihan joka päivä, niin joka toinen - on tehty ja kuunvaihteessa myös hieroin Romin...

Hieronta (2x25min) sujui hyvin.
Odotetustikin Romin etupää ja selkä olivat jumissa. Pahimmat kireydet olivat oikeassa etujalassa, selän vasemmalla puolella ja vasemmassa takajalassa. Tämähän on loogista, sillä oikean takasen ollessa toipilaana vasen rasittuu enemmän ja siten ristikkäisesti oikea etunen jumiutuu vasemman takasen pariksi.

Juha-lääkärin kanssa olin tekemisissä ja hän tarkisti Romin jalan tilanteen ja kehui kaiken olevan kunnossa!
Hän oli myös sitä mieltä, että voidaan hallitusti palailla myös tottiskentille heti kun sinne vaan ehditään.